Yrittäjän jaksaminen on usein koetuksella. Suomen Yrittäjien maaliskuussa tehdyn yrittäjägallupin mukaan neljäsosa yrittäjistä kokee itsensä liian kuormittuneeksi. Gallupiin vastaajista kuitenkin vain 10 % sanoi hakeneensa apua jaksamiseensa. Lisähaasteensa tuo koronavirus, joka on aiheuttanut 76 % pk-yrityksistä ongelmia. 42 % yrittäjistä/johtajista kokee tarvitsevansa tukea tilanteessa. Monelle yrittäjälle oma itse on se tärkein tekijä yrityksessä. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on siis ensiarvoisen tärkeää. Jos oma jaksaminen loppuu, ei ole enää voimia tehdä mitään. Siksi olisi tärkeää löysätä ajoissa. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin vahinkojen korjaaminen!

Kun on hätä, tulee usein halu painaa kaasua lisää. Tämä voikin joskus pelastaa yrityksen, kun keksii ratkaisun tilanteeseen ja selviää pahimman vaiheen yli. Jos taas jaksaminen on jo valmiiksi kortilla, kiireellä tekeminen, touhuaminen ja pakonomainen ratkaisun etsiminen ei yleensä auta. Ylikuormittunut ihminen ei ole hyvä päätöksentekijä. Kierrosten nostaminen myös kuluttaa voimavaroja ja johtaa herkästi ylikuormituksen kautta uupumukseen.

Mistä sitten tietää, että jaksaminen on vähissä ja pitäisi jarruttaa? Jos olo on jatkuvasti väsynyt, mikään ei kiinnosta eikä huvita, mitään ei oikein saa aikaiseksi ja ajatuskin tekemisestä tuntuu raskaalta, on helppo oivaltaa, että voimat ovat lopussa. Usein kuitenkin ihminen kuormittuessaan menee ylikierroksille. Silloin pää raksuttaa nopeasti, ajatukset ja tekeminen hyppivät asiasta toiseen, olo on levoton jatkuvasti ja voi olla vaikea pysähtyä. Olo voi olla ahdistunut ja mikään ei tunnu riittävän. Kaikki keskeneräiset asiat pyörivät päässä eikä niistä oikein pääse irti. Tällaiset asiat ovat jo isoja varomerkkejä siitä, että pitäisi rauhoittua.

Tässä vinkkejä, miten huolehtia jaksamisestaan kuormittuneessa tilanteessa:

1. Pysähdy, ota tauko, hengähdä

Pysähdy hetkeksi ja hengitä syvään. Pidä tauko ja poistu hetkeksi työsi äärestä esim. ulos tai pidä kahvitauko. Vaikka sinulla olisi kassakriisi tai muu ongelma ratkaistavana, ei esim. muutaman minuutin tauko oikeasti ole tekemisestä pois. Tauon jälkeen taasen ajatus kulkee paremmin ja ongelmanratkaisu on helpompaa. Myös pidempiä taukoja (vapaapäivät jne.) on tärkeä pitää, jos haluaa pitää päänsä hyvässä terässä.

2. Puhu muille, jaa tunteitasi

Usein huolet kasvavat vielä suuremmiksi, kun pyöritämme niitä yksin mielessämme. Puhuminen muille jäsentää ajatuksia ja keventää huolien tunnetaakkaa. Puhu siis läheisille, yrittäjäkollegoille tai keneen ikinä voitkaan tukeutua. Toisaalta jos esim. yrittäjäryhmässä puhe on kovin negatiivista ja huoliin painottuvaa, voi olla parempi etsiä tukea muualta. Negatiivisuus kun tarttuu.

3. Huolehdi hyvinvoinnin peruspilareista. Syö, nuku, ulkoile.

Uni on palautumisen ydin. Anna itsellesi aikaa nukkua. Jos et saa unta, lepäile silti rauhassa. (Uneton yö ei ole tehokasta työaikaa). Säännöllinen ja monipuolinen syöminen on myös tärkeää. Anna kehollesi polttoainetta. Ruokatauot ovat myös hyviä hetkiä irrottautua hetkeksi työstä. Liikkuminen tukee hyvinvointia ja auttaa palautumaan. Parhaiten toimii luonnossa liikkuminen, sillä siellä irrottaudumme paremmin.

4. Pidä kiinni rutiineista

Poikkeustilanteessa on paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Hallinnan tunteen menetys ahdistaa meitä. Pitämällä kiinni rutiineistasi voit lisätä hallinnan tunnetta. Nouse ylös tuttuun aikaan, pukeudu jne. vaikka töitä ei olisikaan. Jos olet aiemmin kulkenut töihin ja nyt teet töitä kotona (tai töitä ei ole), lähde silti ”töihin” tekemällä pieni lenkki aamulla. Se helpottaa siirtymistä töihin ja käynnistää päivän. Pitämällä kiinni rutiineista tekemisen rytmi pysyy yllä ja asioihin tarttuminen ja aikaansaaminen on helpompaa.

5. Irrottaudu, tee jotain muuta mielekästä

Älä uhraa kriisissäkään kaikkea aikaasi työlle. Meistä jokainen tarvitsee palautumista työstä. Mitä enemmän kuormitusta on, sitä enemmän tarvitsemme palautumista. Tee siis jotain mukavaa ja mielekästä. Keskity lukemiseen, harrastukseesi, läheisiisi, leivo vaikka kakku. Koeta pitää myös kiinni työajoista. Selkeä raja työn ja muun elämän välillä helpottaa palautumista. Eniten aikaan saavat tekijät keskittyvät töihin työaikana ja muuna aikan muihin asioihin.

6. Helli ja hoivaa itseäsi

Älä unohda hyvinvointiasi kiireessä ja murheessa. Peusasioiden (uni, ravinto) lisäksi anna itsellesi myös muuta hyvinvointia. Hemmottelevat hetket ja kosketus rauhoittavat ja tukevat palautumista tutkitusti. Sauno rauhassa, ota pitkä suihku tuoksuvan suihkusaippuan kanssa, silitä lemmikkiä tai halaa (samassa taloudessa asuvia) läheisiä. Nauti kupillinen kahvia tai lempiteetäsi rauhassa. Haista, maista, tunne juoma suussasi. Silitä ja pidä itseäsi myös hyvänä.

7. Hyväksy se, mitä et voi muuttaa

On luontaista kokea pettymystä ja surua kriisitilanteessa. Mieleen voi nousta ajatuksia, kuinka hyvin yrityksellä olisi mennyt, jos poikkeustilaa ei olisi tullut. Suunnitelmat menivät pieleen ja lomamatkakin peruuntui. Vaikka tällaiset ajatukset ovat normaaleja, niille ei kannata antaa liikaa tilaa. Niihin kulutettu aika ja energia on hukkaan heitettyä.

Kuitenkin omat tunteensa on hyvä hyväksyä. Jos taistelemme vastaan tunteita, niillä on taipumusta kasvaa vain suuremmiksi ja jäädä päälle. Salli siis itsesi tuntea pettymystä, vihaa, surua, pelkoa jne. Ole myötätuntoinen itsellesi.

8. Huomaa hyvä, näe positiivinen

Kriisin keskellä huomaa myös ne asiat, mitkä on hyvin. Tämä ei tarkoita negatiivisen kieltämistä ja päälle liimattua positiivisuutta. Kyvyn nähdä positiiviset asiat myös haastavissa tilanteissa on kuitenkin todettu parantavan tilanteesta selviämistä. Tätä voi harjoittaa esim. listaamalla itselleen päivän jälkeen asioita, joita on saanut aikaiseksi ja jotka ovat onnistuneet. Lisää aiheesta löytyy täältä.

9. Jäsennä tilannettasi

Pysähdy rauhassa miettimään, mikä yrityksesi tilanne on. Hahmottele tilannetta paperille, käytä apuna erilaisia visuaalisia keinoja. Usein kirjoittaminen auttaa paremmin jäsentämään ajatuksia kuin vain päässä pyörittely. Mieti missä on haasteita, mihin voit vaikuttaa, mitä tarvitset muutoksen toteuttamiseen. Huomaa myös se, mikä toimii tässäkin tilanteessa.

10. Tartu siihen mihin voit vaikuttaa

Tee suunnitelma, missä järjestyksessä tartut asioihin. Mikä pitää hoitaa ensimmäisenä ja mikä seuraavaksi. Jos on vaikeaa aloittaa tekemistä:

• Tekemisen kalenterointi voi auttaa. Varaa kalenterista tietty aika, milloin asia hoidetaan. Muulloin sitä ei tarvitse miettiä ja kun sen hetki on, siihen keskitytään. Jaa tekemistä osiin.
• Käytä hyödyksesi esim. pomodoro tai muuta ajanhallintatekniikkaa.
• Hyödynnä sosiaalista tukea tekemisessä. Pyydä vaikka yrittäjäkollegaa työskentelemään rinnalla etänä niin, että molemmat tekevät omia tehtäviään ja tsemppaatte toisianne.
• Palkitse itseäsi, kun saat asioita tehtyä. Se auttaa ylläpitämään motivaatiota.

+ Hae ulkopuolista apua jaksamiseen

Kun jaksaminen on vähissä, on vaikea tehdä muutoksia, sillä niiden tekeminen vaatii voimaa. Silloin kannattaa tukeutua muihin ja tarpeen mukaan hakea ammattilaisen apua. Apua on tarjolla esim. työterveyshuollossa. Yksityisesti on myös tarjolla esim. psykologien ja psykoterapeuttien tuke. Iso osa heistä on pienyrittäjiä, joten he ymmärtävät myös yrittäjää hyvin. Suomen mielenterveysseuralla on myös palveluja yrittäjille (mieli.fi). Esim. toukokuussa alkaa vertaisryhmä yksin- ja pienyrittäjille.

Tukea tilanteeseen (mm. vinkkejä rahoitusvaihtoehtoihin ja sopimusasioihin) löytyy Suomen yrittäjien Kaikki koronasta yrittäjälle – sivustolta.

Lisää vinkkejä omasta työkyvystä huolehtimiseen löytyy mm. Työterveyslaitoksen Yrittäjän työkyky -vinkkikirjasta.

Resilienssi tarkoittaa ihmisen kykyä palautua kuormittavista tilanteista. Se on joustavuutta, jonka avulla selviämme haastavista tilanteista. Resilienssi ei tarkoita, että emme kokisi huolta, pelkoa, ahdistusta tai muita ikäviä tunteita. Se tarkoittaa, että pystymme toimimaan hankaluuksista huolimatta ja sopeutumaan haastaviin tilanteisiin. Resilienssi myös auttaa palautumaan ikävistä tunnekokemuksista ja stressistä. Parhaimmillaan ihminen voi kehittyä ja vahvistua kohdattuaan haastavia tilanteita.

Yksi resilienssin osa-alue on kyky kokea myönteisiä tunteita, vaikka tilanne olisikin haastava tai kuormittava. Positiivisten puolien näkeminen auttaa sietämään raskasta tilannetta. Myönteiset tunteet myös helpottavat kehon palautumista stressitilasta ja siten tukevat jaksamista.

Tätä voi vahvistaa kiinnittämällä enemmän huomiota positiivisiin asioihin. Tarkoituksena ei ole olla kuitenkaan yltiöoptimistinen ja piittaamaton ongelmista.

Kiitollisuusharjoituksen avulla voi auttaa itseään huomaan hyvin olevia asioita, jos ne unohtuvat raskaassa tilanteessa. Harjoitus kannattaa tehdä säännöllisesti, niin hiljalleen opit huomaamaan enemmän positiivisia asioita.

Kiitollisuusharjoitus

Pysähdy harjoituksen äärelle. Ota hetki tilaa itsellesi, hengitä muutama kerta syvään ja pysähdy tähän hetkeen. Mieti sitten rauhassa. Voit kirjoittaa asiat ylös, niin ne konkretisoituvat lisää. Voit myös jakaa asiat läheisellesi niitä vahvistaaksesi.

Kiitollisuus siitä, mitä sait tänään

Listaa päivän päätteeksi kolme asiaa, joista olet tänään kiitollinen. Asioiden ei tarvitse olla ”mitään erityisiä”, vaan kiitollisuus kaikista pienistä, arkipäiväisistä asioista riittää.

Esimerkiksi voit olla kiitollinen siitä, että tänään paistoi aurinko, kaupan kassa hymyili minulle tänään tai että palaveri päättyi ajoissa eikä ollut kiire seuraavaan.

Kiitollisuus siitä, missä olit tänään hyvä

Muistele vähintään 1-2 asiaa, missä onnistuit tänään ja mistä olet kiitollinen itsellesi. Kuten edellisessäkin harjoituksessa, asioiden ei tarvitse olla suuria, kunhan ne kohdistuvat juuri tähän päivään.

Esimerkiksi voit olla kiitollinen siitä, että hymyilit työkaverille, ehdit keskittyä läheisesi huoleen hetkeksi tai sait jonkin projektin valmiiksi tai välietappiin.

Tärkeintä on, että huomaat, että sinä olet itse asiassa aika hyvä tyyppi juuri sellaisena kuin olet juuri tällä hetkellä.

Nosta vielä lopuksi toinen käsi tai molemmat kädet rintakehällesi. Tunne kätesi lämpö ja kosketus vasten kehoasi. Hengitä muutama kerta syvään ja kiitä itseäsi mielessäsi siitä, että teit tämän harjoituksen.

Hengitys. Me kaikki hengitämme, koko ajan. Muutenhan emme olisi elossa. Hengittää voi kuitenkin monella tavalla. Syvä- eli palleahengitys on kehomme luontainen tapa hengittää. Usein kuitenkin kadotamme tämän luontaisen hengityksen. Onneksi syvempää hengitystä voi opetella. Hengitys vaikuttaa myös mieleemme. Rauhallinen hengitys rauhoittaa, nopea ja pinnallinen hengitys kiihdyttää ja ahdistaa.

Hengityksen haitat ja hyödyt

Kiireisessä elämässä, paineessa ja vaatimuksissa hengityksemme muuttuu herkästi pinnalliseksi. Pinnallinen hengitys kuormittaa elimistöä ja vaikeuttaa palautumista. Jännittyneenä, stressaantuneena ja ahdistuneena kehomme kierrokset nousevat. Hengitys usein kiihtyy ja muuttuu pinnalliseksi. Jännittyneen ihminen hengittää herkästi keuhkojen yläosalla, rintakehällä. Pinnallinen hengitys nostaa verenpainetta, sykettä ja stressihormonien määrää kehossa, lihakset jännittyvät. Nopea hengitys siis entisestään lisää kehomme kierroksia ja voi lisätä jännitystä entisestään.

Kun hengitystä saa rauhoitettua, myös kierrokset laskevat ja jännittyneisyys vähenee. Ahdistus voi helpottaa, kun saa hengitettyä hetken syvään. Hengitys vaikuttaa myös kehon hyvinvointiin. Syvä, luonnollinen hengitys lisää veren happipitoisuutta, rentouttaa lihaksia ja parantaa ryhtiä. Niska- ja hartiakivut sekä päänsärky voivat helpottaa, kun lihakset rentoutuvat ja asento paranee syvähengityksessä. Koska luonnollinen hengitys rentouttaa, se voi vähentää ahdistusta ja stressiä, helpottaa univaikeuksia sekä poistaa jännitystä. Syvä hengitys auttaa myös keskittymään.

Hengityksen harjoittelu

Syvempää, rauhallista hengitystä voi opetella. Hengitykseen keskittyminen ja pallean avulla hengittäminen rauhoittavat ja syventävät hengitystä. Harjoittelussa on tärkeää noudattaa oman kehon rajoja ja rytmiä. Pakottaminen vaikeuttaa hengitystä, ei helpota sitä. Suhtaudu harjoitukseen siis lempeästi ja kuulostellen.

Oikeanlainen hengittäminen on taito. Se vaatii säännöllistä harjoittelua. Hengitystä kannattaa harjoitella alkuun päivittäin, jotta sisäistät sen. Onneksi hengitämme koko ajan, joten harjoittelu ei vaadi erillistä paikka tai aikaa, vaan voit harjoittaa syvähengitystä missä ja milloin vain.

Tässä yksityiskohtaiset ohjeet syvä- eli palleahengitykseen. Alempaa löydät lyhyen muistilistan palleahengityksestä.

Syvähengitys eli palleahengitys, pidempi ohje

1. Ota ryhdikäs asento, joka ei kuitenkaan ole jäykkä. Ryhdikkäänä on helpompi hengittää syvään ja rauhoittavasti, sillä pallealla on paremmin tilaa liikkua. Laske molemmat jalkapohjat lattiaa vasten, suorista selkä kevyesti ja vedä lapaluita hieman taaksepäin. Koita pitää asento kuitenkin rentona, ettet jännitä lihaksiasi.

• Kasvojen lihasten rentouttaminen tehostaa syvähengityksen rentouttavaa vaikutusta. Päästä lihakset silmiesi ympärillä vapaaksi. Rentouta leuka ja suun ympärystä. Päästä leuka vapaaksi, älä pure hampaita yhteen. Päästä kieli rennoksi ja vapaaksi.

2. Aseta toinen käsi rintakehälle ja toinen pallen kohdalle eli navan yläpuolelle vatsalle. Keskity rintakehän ja vatsan päällä lepääviin käsiin. Kun hengität pallealla, rintakehällä olevan käden pitäisi pysyä paikallaan. Vatsalla olevan käden pitäisi taasen nousta sisäänhengityksen aikana ja laskea ulos hengittäessä. Sisäänhengityksessä pallea painuu alaspäin, kylkilihakset nostavat kylkiluita, rintakehä leviää ja keuhkot tuntuvat täyttyvän. Älä kuitenkaan työnnä väkisin vatsaasi tai pakota liikettä, vaan anna sen liikkua luonnollisesti hengityksen mukana.

• Jos hengityksen suunnan löytäminen tuntuu vaikealta, kannattaa kokeilla syvähengitystä selinmakuulla. Selällä maaten hengitys muuttuu helpommin palleahengitykseksi.
• Mielenterveystalon youtube-linkistä löytyy mallia hengityksestä.

3. Hengitä nenän kautta rauhallisesti ja syvään, sisään ja ulos. Anna hengityksen olla luonnollinen, älä pakota sitä. Anna ilman vain virrata sisääsi ja ulos. Voit laskea sisäänhengityksen aikana hitaasti vaikka kolmeen tai mikä tuntuukaan sopivan pituiselta hengitykseltä. Pidä uloshengitys vähintään yhtä pitkänä kuin sisäänhengitys, mieluumin hieman pidempänä. Luonnollinen uloshengitys on noin puolet pidempi sisäänhengitystä. Mutta älä edelleenkään pakota. Pidä uloshengityksen jälkeen pieni tauko ennen seuraavaa sisäänhengitystä. Voit pitää tauon myös sisäänhengityksen jälkeen, jos se tuntuu luonnolliselta.

• Jos hengityksesi on kovin nopea, anna sen pidentyä hengitys kerrallaan syvemmäksi. Voit vaikka laskea hengitystä ja lisätä siihen jokaisella hengityskierrolla yhden numeron, kunnes pääset itsellesi hyvältä tuntuvaan syvään rytmiin.
• Jos olet jännittynyt tai stressaantunut, voit kokeilla hengittää muutaman kerran ulos suun kautta. Anna uloshengityksen tulla ulos huokauksena. Huomaa, kuinka stressi helpottaa ja olosi kevenee huokausten myötä. Muutaman huokauksen jälkeen palaa hengittämään nenän kautta ulos.

4. Keskitä huomiosi hengitykseesi. Tarkkaile, kuinka ilma kulkee kehossasi ja kuinka kehosi liikkuu sen mukana. Voit kuvitella, että sisäänhengittäessä vatsasi laajenee kuin ilmapallo. Kun hengität ulos, ilmapallo tyhjenee. Anna hengityksen kulkea luonnollisesti, rauhallisesti, syvään ja pakottamatta. Keskity hengitykseen ja jatka syvähengitystä hetken aikaa.

5. Kun olet hengitellyt rauhassa itsellesi sopivan ajan, vedä muutama kerta voimakkaammin henkeä. Pyöräytä hieman hartioita ja venytä käsiä ja liikuta jalkoja. Herätä kehosi ja mielesi takaisin tähän hetkeen pienellä liikkeellä.

Syvähengitys tiivistettynä

1. Ota ryhdikäs, vakaa asento, mutta älä jännitä lihaksiasi.
2. Hengitä nenän kautta rauhallisesti ja syvään sisään ja ulos. Pidä pieni tauko uloshengityksen jälkeen.
3. Aseta toinen käsi rintakehälle, toinen pallean kohdalle ylävatsalle. Rintakehällä oleva käsi pysyy paikoillaan. Ylävatsalla oleva käsi nousee sisäänhengityksessä ja laskee uloshengityksessä.
4. Keskity hengitykseen joksikin aikaa. Anna ilman virrata rauhallisesti ja rauhoittaen.

 

Hengitys ahdistuksessa, jännityksessä, stressaavassa tilanteessa

Palleahengityksen opettelemalla lisäät kehosi hyvinvointia. Hengitykseen keskittymällä voit myös rauhoittaa itsesi ahdistavassa tilanteessa, vähentää stressin aiheuttamia kierroksia ja tyynnyttää mieltäsi. Kun huomaat ahdistuksen tai jännityksen nousevan, pysähdy ja keskity hetkeksi syvähengitykseen. Ahdistus on kierre, joka vahvistaa itseään. Syvähengitys voi pysäyttää kierteen ja rauhoittaa kehon sekä mielen.

Näistä seuraavista voi olla apua hengitysrytmin löytymisessä. Hengitä kuvion mukana ulos ja sisään, syvään ja rauhallisesti. Ne auttavat sinua rauhoittamaan ja syventämään hengitystä, jos se on kiihtynyt.

 

 

Lähteitä mm.

• Martin, Seppä, Lehtinen & Törö (2014). Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena.
• Varvogli & Darviri (2011). Stress Management Techniques: evidence-based procedures that reduce stress and promote health. Health Science Journal.
• Ma, ym. (2017). The Effect of Diaphragmatic Breathing on Attention, Negative Affect and Stress in Healthy Adults. Frontiers in Psychology.

Meillä jokaisella on tarve tulla nähdyksi. Nähdyksi tulemisella  on suuri vaikutus psyykkiseen hyvinvointiimme. Näkymättömyys satuttaa ja lannistaa. Voimauttava valokuvaus on keino lisätä nähdyksi tulemista ja vahvistaa identiteettiä.

 

Nähdyksi tuleminen

Jokaisella meistä on tarve tulla nähdyksi. Tämä tarve tulla huomatuksi ja kohdatuksi on biologinen. Jo pienestä vauvasta asti tarvitsemme sitä, että tarpeemme huomataan ja niihin vastataan. Ihmisen käsitys itsestä, maailmasta ja suhteesta muihin lähtee syntymään siitä, miten läheiset ihmiset katsovat ja koskevat lasta sekä miten he omilla reaktioillaan peilaavat lapsen sisäistä maailmaa. Läheisten ihmisten toiminta antaa lapselle kokemuksen ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisesta sekä omasta arvokkuudesta. Lapsena ja nuorena on tärkeää, että tulemme hyväksytyksi itsenämme ja osaksi joukkoa. Myös aikuisena tarvitsemme muita ja heidän huomiotaan. Toisen huomio ja välittäminen vahvistaa itsetuntoamme. Ilman, että tulemme rakastetuksi ja välitetyksi, on hyvin vaikeaa oppia rakastamaan ja välittämään itsestään.

Monet kokevat, että muut eivät näe heitä sellaisina kuin he ovat. Tunne siitä, ettei ole tullut nähdyksi, voi tehdä hyvin kipeää. Se saattaa laskea itseluottamusta, aiheuttaa häpeää ja saada peittelemään itseään. Ja mitä enemmän häpeilemme ja peittelemme itseämme, sitä vähemmän tulemme nähdyksi ja sitä enemmän itsetuntomme haavoittuu.

Jokainen myös peittää jotain. Meillä on arkoja ja salaisia kohtia, joita emme halua näyttää toisille tai joiden näyttämistä olemme oppineet pelkäämään. Nämä puolet meissä voivat olla silti hyvin tärkeitä ja arvokkaita. Jos ne peittää myös itseltään, saattaa kokea olevansa jotenkin vaillinainen.

 

Voimauttava valokuvaus

Voimauttava valokuva on Miina Savolaisen kehittämä palkittu menetelmä. Koska valokuvausprosessi perustuu näköaistiin, sillä voidaan hyvin käsitellä nähdyksi tulemisen ja näkymättömyyden kokemuksia. Voimauttavan valokuvan työväline onkin katse ja näkemisen tapa. Valokuva itsessään ei ole terapeuttinen väline, vaan tapa jolla kuvausta käytetään voi olla terapeuttista. Se perustuu vastavuoroisuuteen ja valta-asetelmien purkamiseen, ja kuvattavan oikeuteen määritellä itse itsensä. Voimauttavassa valokuvassa kuvassa oleva ihminen on päähenkilö, joka määrittelee miten hän haluaa tulla nähdyksi.

Voimauttava valokuvaus on keino vahvistaa ja korjata ihmisen identiteettiä. Kuvauksessa voimme valita katsoa toisin ja tehdä näkyväksi jotain sellaista, mitä kuvatta ihminen juuri silloin kaipaa elämäänsä. Se voi olla jotain niin suurta, että sille ei ole sanoja. Se voi olla jotain hyvin haurasta ja pientä, jotain mitä ei vielä ehkä ole olemassakaan. Se voi olla jotain salaista, joka on itselle hyvin tärkeää. Se voi olla lempeyttä omaa surua ja pahaa oloa kohtaan. Se voi olla vahvuuden löytämistä heikolla hetkellä. Koska valokuvassa voidaan sekoittaa totta ja tarua, kuvassa voi tehdä näkyväksi asioita, jotka eivät vielä ole olemassa. Kuitenkin valokuva toimii todisteena mielelle, koska se on omin silmin nähtävissä. Näin kuvalla voidaan vahvistaa hyvin pieniäkin asioita ja asioita, jotka eivät vielä ole alkaneet.

Lue lisää voimauttavasta valokuvauksesta Miina Savolaisen sivuilta

Luonto lisää mielenterveyttä ja parantaa hyvinvointia. Nautin suunnattomasti luonnossa olemisesta ja sen rauhoittavasta vaikutuksesta. Silti usein unohdan sen merkityksen ja kuinka se minua auttaakaan. Luonnosta palatessa mietin, kuinka siellä olo taas antoi uutta virtaa. Mutta mikä minut ja ehkä meidät kaikki irrottaa luonnosta ja saa unohtamaan sen?

Arjen ja mielen riepoteltavana

Päivän aikana meitä revitään moneen suuntaan. Työ- tai koulutehtävät, kodin työt, harrastukset, läheiset, vaatimukset, odotukset, pettymykset, tekemättömät tehtävät. Kiire, kiire, kiire.

Ja välissä älylaitteet. Jatkuva some, mainokset, klikkaukset, tykkäykset ja uutiset. Ne kuormittavat meitä. Päämme ei saa hetken rauhaa. Informaatiotulva vyöryy ylitsemme ja huuhtoo meidät mukanaan.

Tai mielemme möröt, jotka riepottelevat meitä. Syyttävät, painavat maahan, sekoittavat mielemme menneisyyden murheilla ja tulevaisuuden peloilla. Ne lamaavat ja estävät tekemästä sen mitä pitäisi. Estävät joskus nousemasta sängystä. Saavat tuijottamaan seinää ja ajan valumaan sormiemme välistä.

Mikä saisi meidät pysähtymään? Antamaan aikaa itsellemme? Unohtamaan hetkeksi huolet ja luopumaan vaatimuksista? Olemaan vain tässä hetkessä ja hengittämään?

Hengitä luonnon kanssa

Minua luonto auttaa toipumaan. Oli se sitten koskematon aarniometsä tai lähipuisto. Nautin luonnon väreistä, tuoksuista, äänistä. On ihana pysähtyä katselemaan luontoa tai liikkua sen helmassa. Ja kesken työpäivän pieni hetki luonnossa vasta auttaakin. Nämä kaksi ensimmäistä kuvaa ovatkin entisen työpaikkani ”pihamaalta”. Kahvitauolla rauhallinen kävely rannassa – parempaa paikkaa en voisi työpaikalle kuvitella.

 

Tutkimuksissakin luontoympäristöjen on todettu lisäävän elpymistä. Luonto helpottaa stressiä rauhoittamalla kehoa sekä mieltä. Luonnossa on helpompi rentoutua, sillä siellä ei ole turhaa informaatiotulvaa ja  voimme antaa itsemme pysähtyä. Kun malttaa sulkea puhelimen ja keskittyä tähän hetkeen, saa aikaa itselleen.

Luonnossa voi päästää irti kehää kiertävistä ajatuksista. Kaunis maisema, ohi liihotteleva perhonen, lintujen laulu, narskuva lumi, tuuli ja aurinko kasvoilla, karhean kaarnan tai pehmeän sammaleen tuntu. Katso niitä, kuuntele, tunne. Ne ovat juuri tässä ja nyt. Luonnossa ei tarvitse murehtia menneitä eikä pelätä tulevaa. Luonto ei vaadi meiltä mitään. Siellä voi kokea itsensä hyväksi sellaisena kuin on ja luonnossa oleskelun onkin todettu myös parantavan itsetuntoa.

Ylös, ulos, lenkille?

Luonnon hyvinvointivaikutusten saaminen ei vaadi liikuntaa vaan istuminen rauhallisessa puistossa tai metsässä parantaa jo hyvinvointia. Lyhyen, parinkymmenen minuutin oleskelun luonnossa on todettu mm. alentavan verenpainetta. Kuitenkin jo kevyt liikunta lisää positiivisia vaikutuksia. Päivän mittaa kehomme usein painuu kasaan, kun väsymme ja kuormitumme. Ja koska kehomme ja mielemme ovat kokonaisuus, kehomme vointi vaikuttaa mieleen ja toisinpäin. Rauhallinen liikkuminen raikkaassa ulkoilmassa vähentää lihasjumeja ja kehon jännitystä, jota huonot työskentelyasennot ja myös ahdistus aiheuttavat. Esimerkiksi päänsärky voi helpottaa luonnossa liikkuessa.

Luonnossa voi olla myös helpompi olla toisen kanssa. On helpompi löytää puheenaiheita, on helpompi olla hiljaa yhdessä. Saa vain olla.

Luonto mielen sisällä

Mieti nyt hetki, mikä luontoympäristö tällä hetkellä olisi eniten mieleesi? Millainen olisi unelmiesi ympäristö? Olisitko kauniissa puistossa vai villissä luonnossa? Olisitko veden äärellä vai keskellä metsää? Olisitko kenties korkealla kalliolla tai vehreässä laaksossa? Olisiko siellä paljon luonnon ääniä, lintuja, solisevaa puroa, tuulen kahinaa lehdissä? Vai olisiko se hiljainen? Olisitko yksin vai tärkeän ihmisen kanssa siellä?

Hengitä rauhallisesti, sulje silmäsi ja kuvittele itsesi tuohon paikkaan. Tunne aurinko ja tuuli, haista tuoksut, näe maisema. Aisti koko kehollasi hetken mielikuvaasi.

Miltä tuntui? Huomasitko vaikutusta? Jo itselle mieleisen paikan kuvitteleminen voi parantaa mielialaa.

 

Luonnossa psykologin kanssa

Luonto antaa paljon meille jokaiselle monin tavoin. Ja jos haluat tehostaa luonnon parantavaa vaikutusta hyvinvointiisi, voit varata kanssani ajan luonnossa tapahtuvalle vastaanotolle. Voimme käsitellä mieltäsi painavia asioita ja keskittyä mielenterveytesi vahvistamiseen luontoympäristössä. Keskustelun lisäksi teemme rauhoittavia ja voimistavia rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia. Näin saat tuplahyödyn, kun saat ammattilaisen avun ja samalla luonnon elvyttävän ja vahvistavan vaikutuksen. Tutustu lisää palveluihini ja ota yhteyttä.

 

Lähteitä esim.

• Korpela, K. (2007). Luontoympäristöt ja hyvinvointi. Psykologia 42, 364-376.
• Pasanen T., Korpela K. (2015). Luonto elvyttää ja liikuttaa. Liikunta & Tiede 52, 4-9.
• Tutustu myös esim. Inhimillisiä uutisia juttuun: Luonnon terveysvaikutukset ovat kiistattomat (2016)

Kiinnostuin ihmisyydestä ja ihmisen mielestä jo hyvin nuorena. Ihmisten hyvinvointi ja muiden auttaminen on minulle tärkeää. Kiinnostukseni vuoksi päädyin opiskelemaan psykologiaa. Olen kuitenkin huomannut, että mielenterveyteen tuntuu joskus olevan hyvin vaikea saada apua. Julkisella puolella jonot ovat pitkät eikä aikoja saa tarpeeksi usein. Kaikki eivät myöskään saa apua julkiselta puolelta. Eikä mielen hyvinvoinnissa aina ole kyse mielenterveysongelmista ja niiden hoitamisesta. Jokainen ihminen voi tarvita kannustusta ja kohtaamista elämässään. Jokainen voi joskus tarvita apua ollakseen vähän onnellisempi.

Yksityisenä psykologina haluan tarjota psykologipalvelu Kipinän kautta hyvinvointia kaikille.

Miksi minusta tuli psykologi?

Olen nuoresta asti ollut kiinnostunut ihmisyydestä, tunteista, ajatuksista ja hyvinvoinnista. Ihmisen mieli ja sen mysteerit ovat minulle loputon uuden oppimisen mahdollisuus. Nautin ihmisten kohtaamisesta. Innostun kuullessani erilaisia elämäntarinoita. Jo nuorena olin ystäville se kuunteleva korva ja tuki. Nyt saan tehdä työkseni sitä ja iloitsen siitä.

Alkujaan olin kiinnostunut psykiatriasta (en ollut koskaan kuullutkaan psykologiasta silloin nuorena), mutta onneksi opinto-ohjaajani vinkkasi minulle psykologiasta. En siis päätynyt pillereitä määräämään ja lausuntoja kirjoittamaan – joka ei minua kiinnostanut – vaan päätin opiskella psykologiksi. Psykologina koen pääseväni lähemmäs ihmistä ja hänen sisintään. Opintojen ja työkokemuksen myötä olen oppinut hyvin paljon ihmisestä. Näen ihmisen kokonaisuutena, jossa mieli, keho ja sosiaalinen ympäristö kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Siksi meidän on tärkeä myös hoitaa kaikkia niitä. Uskon, että luontaisen kiinnostukseni ja empatiakykyni vuoksi sekä koulutukseen ja kokemukseen ansiosta kykenen auttamaan muita.

 

Julkisten palvelujen ruuhka

Julkisessa taloudessa rahat ovat rajalliset ja niiden käyttöä mietitään tarkasti. Jokainen taho ehkä kokee, että julkista rahaa pitäisi olla heidän toiminnoissaan enemmän käytettävissä. Olen valitettavasti joutunut näkemään julkisella puolella työskennellessäni sen, että siellä resurssit ovat aivan liian vähäiset. Julkisissa palveluissa aikataulut ovat tiukat ja jonotusajat hoidon alkamiseen aivan liian pitkät. Käyntejä ei pysty tarjoamaan niin usein kuin asiakas tarvitsisi. Töissä julkisella puolella joutuu jatkuvasti taistelemaan sen turhautumisen tunteen kanssa, kun ei pysty aikataulujen vuoksi tarjoamaan toiselle apua. Apua, mitä toinen tarvisi ja mitä osaamisellaan voisi antaa. Vielä surullisempaa on se, että julkisella puolella täytyy arvioida jatkuvasti, onko apua hakeva ”liian terve tai hyvinvoinva”. Kuitenkin mielenterveyttä voitaisiin parhaiten ylläpitää ja ongelmia ehkäistä, jos apua saisi jo aikaisessa vaiheessa ja riittävästi.

 

Kipinä apuna mielenterveyteen

Perustin psykologipalvelu Kipinän, jotta voisin tarjota ihmisille apua ja tukea. Yksityisenä psykologina voin keskittyä täysillä asiakkaaseen. Voin tarjota käyntejä niin usein ja niin pitkään kuin asiakas tarvitsee. Asiakkaalla on aikaa tulla todella kohdatuksi ja kuulluksi vastaanotollani. Minun ei tarvitse kieltäytyä kenenkään auttamisesta sen vuoksi, että hänen ongelmansa olisivat muka jotenkin liian pieniä. Mielestäni jokainen ansaitsee apua. Henkilökohtainen kärsimys on aina totta, vaikka joku muu ei avun tarvetta näkisikään.

Yksityisenä psykologina voin tarjota apua myös niille, jotka joutuvat jonottamaan kohtuuttoman pitkään hoidon alkamista julkisella puolella. Tiedän, että nuorille on Tampereen seudulla kuukausien jonot psykologille tai muille hoitaville työntekijöille. Eikä aikuisten puolella tilanne ole paljon parempi. Kipinän asiakkaaksi voi tulla odottaessaan hoidon alkamista kaupungin tai sairaanhoitopiirin palveluissa.

 

Positiivisen kasvun mahdollistajana

Haluan myös työskennellä positiivisen psykologian keinoin. Mielen hyvinvointi ei ole yksinomaan sitä, että mielenterveysongelmat korjataan. Mielen hyvinvointi on sitä, että vahvistetaan ja lisätään hyviä asioita. Positiivisessa psykologiassa keskitytään nimensä mukaisesti positiivisiin asioihin ja niiden kasvattamiseen. Esimerkiksi tarkastelemalla omia arvojaan voi saada omannäköisemmän ja nautittavamman elämän. Itsemyötätunnon ja terveen itserakkauden avulla voi vahvistaa itseään ja saavutta mielenrauhaa. Kun keskittyy tietoisesti enemmän positiivisiin asioihin, mieli huomaa yhä enemmän hyvää elämässä. Yksityisenä psykologina voin tarjota neuvoa myös näissä positiivisemmissa asioissa.

Luonnon rauhaa ja valokuvan voimaa

Psykologipalvelu Kipinän ansiosta saan työssäni myös kokeilla vapaammin erilaisia menetelmiä. En ole kahlittu työhuoneeseen, vaan voin tavata asiakkaan luontoympäristössä. Voin kävellä asiakkaan kanssa vaikkapa Pyynikin maisemissa samalla, kun avaamme solmuja hänen elämästään. Luonnon on todettu vahvistavan hyvinvointia, joten haluan tarjota mahdollisuuden tapaamiseen siellä. Näin on mahdollista saada tuplahyötyn psykologisen avun ja luonnon tarjoaman rauhoittumisen myötä. Myös nykyisessä työssäni Tampereen kaupungilla käytän luontoa hyödyksi, mutta en siinä määrin, missä haluaisin.

Samoin psykologipalvelu Kipinän kautta voin tarjota voimauttavaa valokuvausta. Voimauttava valokuvaus on keino tulla nähdyksi ja oppia katsomaan itseä rakastavammin. Siinä kuvattava itse päättää miten hän tulee nähdyksi. Opiskelen voimauttavan valokuvauksen ammatillisia perusteita ja koulutuksessa kuvaamme itseämme ja toisiamme. Uudella tavalla kuvatuksi tulemisen ansioista olen päässyt eroon kuvattavana olemisen pelosta. Olen myös oppinut suhtautumaan itseeni myötätuntoisemmin. Haluan tarjota muillekin tätä keinoa katsoa itseään rakastavammin.